Maailman mielenterveyspäivä & kuuntelemisen taito. Miten auttaa toista kuuntelemalla?

Lauantaina 10.10 vietettiin Maailman mielenterveyspäivää! 💚


Kyseisen päivän myötä halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä, mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveysasiakkaiden ja omaisten asemasta. ⠀

Tämän vuoden teemana on kuunteleminen, koska se miten me tullaan kuulluiksi ja kohdatuiksi on aivan avainasemassa meidän mielen hyvinvoinnin kannalta.

Vaikka kaikki me osataan kuulla, ei me aina onnistuta kuuntelemaan. Oletko huomannut, että monesti vuorovaikutustilanteissa kuuntelemme puhuaksemme, emmekä ymmärtääksemme? Kuuntelemme toista ja mietimme miten koko sen ajan miten haluamme vastata siihen. Kenties odotamme hetkeä milloin voimme saada suunvuoron ja jakaa oman mielipiteemme asiasta? Tämä on hyvin luonnollista, eikä se aina haittaa. On kuitenkin hetkiä, kun on tärkeämpää osata vain kuunnella. Kaikki se aika kun mietimme mitä sanomme seuraavaksi on pois siitä ajasta, jonka voisimme käyttää ymmärttääksemme toista paremmin. Mitä paremmin ymmärrämme toista, sitä paremmin voimme olla toisen tukena. Joskus vuorovaikutustilanteissa saatamme myös päätyä toimimaan vuorovaikutusta katkaisevasti tai toista ohittavasti - tietoisesti tai tiedostamatta! Ups.



Onneksi jokainen meistä voi kuitenkin kehittyä kuuntelijana aktiivisen kuuntelun keinoin! Aktiivista kuuntelua voi treenata simppelein, joskin erittäin tehokkain keinoin.

Aktiivisessa kuuntelussa kuuntelija asettuu toisen ihmisen asemaan ja pyrkii näkemään asiat hänen näkökulmastaan sekä kannusta tästä näkökulmasta häntä löytämään hänelle parhaimmat ratkaisut itse. Tämä tarkoittaa toisen viestin takana olevan tunteen, tarpeen tai toiveen tunnistamista ja siitä kysymistä, jos sen tunnistaminen muuten on hankalaa. Tunnistamisen lisäksi tärkeää on sanoittaa ääneen tunnistettu viesti ja peilailla sitä yhdessä toisen kanssa. Aktiivisen kuuntelijan ei tarvitse siis olla vain hiljaa, mutta puheenvuoroissaan hän pyrkii tukemaan, rohkaisemaan ja auttamaan toista löytämään itsestään vastauksia valmiiden ratkaisuiden tarjoamisen sijaan. Hän ei siispä puhu tuodakseen omia mielipiteitä esiin, vaan luodakseen toiselle vapaata tilaa olla, tuntea ja ajatella.


Se, että kuuntelija keskittyy hetkeksi vain toiseen, osoittaa hyväksyntää ja arvostusta tätä kohtaan. Tällainen kuulluksi tuleminen on todella voimakas ja hedelmällinen kokemus. Se voi pelastaa vaikka jonkun koko viikon, tai vieläkin enemmän. 💛 ⠀

Eli miten lähteä työstämään tätä aktiivisen kuuntelun taitoa?



PYRI VÄHENTÄMÄÄN NÄITÄ VUOROVAIKUTUKSEN KOMPASTUSKIVIÄ:


1. Luennointi tai kaikkitietävyys:

"Etkö tiedä, että..." / "Minäpä kerron sinulle mitä tässä pitäisi tehdä!" / Olet vissiin nyt nukkunut huonosti viime yönä ja siksi tämä tuntuu tältä."


2. Valmiiden ratkaisuiden tarjoaminen:

"Varmaan tässä nyt olisi paras vaan..." / "Jos nyt alat vaan menemään aikaisemmin ja säännöllisemmin nukkumaan niin asia korjaantuu."


3. Väisteleminen ja puheenaiheen muuttaminen:

"Puhutaan jostain muusta!" / "No unohdetaan nyt vaan tää juttu." / "No mutta mitäs muuta kuuluu, onko jotain kivaa käynyt?"


4. Arvostelu, nimittely tai leimaaminen: "Idiootti!" / "Olet kyllä maailman epävarmin ihminen!" / "Tuleekohan tosta nyt yhtään mitään kun olet vaan tuollainen..."


5. Uhkailu tai komentelu:

"Jos et nyt tee kuten sanon, niin tämä tulee menemään pilalle." / "Jos et tee näin, niin turha haaveilla, että tulisin auttamaan enää myöhemmin."


6. Kuulustelu:

"Kuka noin sanoi?" / "Kenen kanssa olit silloin?" / "Kerro heti ihan kaikki!"


7. Syyllistäminen tai saarnaaminen:

"Mitäs minä sanoin!" / ”Siinäs näit. Itse aiheutettu ongelma”/ "Täällä ei sitten tälläistä hyväksytä."


8. Yleistäminen:

”Ihan perus sinä, aina teet noin.” / ”Etkö sinä koskaan opi?" / "Ainahan näin käy muillakin, ei ole iso juttu!"

9. Sääliminen:

”Voi raukkaa!” / ”Huomenna kaikki on varmasti jo paremmin!” / "Tosi epäreilua, että just sulle raasulle kävi nyt tämäkin vielä, ihan kamalaa!"


10. Imartelu tai ongelman vähättely:

"No mutta kyllähän noin vahva tyyppi tästäkin selviää!" / " Eihän tämä ole sulle haaste eikä mikään!






NÄIDEN SIJAAN KOITA LISÄTÄ VUOROVAIKUTUKSEEN MAHDOLLISIMMAN PALJON NÄITÄ ELEMENTTEJÄ:


1. Anna tilaa ja rauhaa toiselle kertoa asiansa rauhassa. Rohkaise toista puhumaan ja osoita kiinnostustasi sanattoman viestinnän keinoin, esim. pään nyökyttämisellä ja puhujan tunteita seurailevilla ilmeillä.


2. Virity tilanteeseen sopivalle aaltopituudelle. Asettaudu toisen energiatasoon, asentoihin ja tyyliin puhua asiasta. Esim. mitä herkemmillä toinen on, sitä hienovaraisemmin sinunkin olisi hyvä asettautua vuorovaikutukseen.


3. Ole läsnä ja ole hiljaa, jotta saat viestistä kiinni. Anna toisen johtaa tilannetta, osoita kiinnostusta sanattomasti tai myötäilevillä äänteillä: mhmm, niimpä, jep, okei. Äänteillä, äänen painoilla ja eleillä voi viedä keskustelua vaikka kuinka pitkälle!


(Itse saatan joskus tehdä tätä vaikka 20 minuuttia putkeen, jos asiakkaalla on kova tarve purkaa! Kokeile tätä ensi kerralla toisen avautuessa sinulle. Mitä kaikkea toisella on oikeasti purettavana? Toinen kyllä osoittaa, kun toivoo sinun osallistuvan enemmän, esim. kysymällä jotain. Siedä hiljaisuutta siihen asti ja seuraa tarkasti mukana, näin pääset syvemmälle toisen kokemusmaailmaan! Joskus tilan antaminen täysin toiselle voi olla sinullekin paljon antoisampi kokemus kuin sen ottaminen itselle.)


4. Vuorosi tullessa sanoita ääneen kuulemasi. Ääneen sanominen osoittaa, että kuuntelija on keskittnyt, kiinnostunut ja todella tehnyt havaintoja. "Ihan mahtavalta kuulostaa, että…" / " Ompa yllättävää, että asia sitten etenikin noin että...". Kuultu viesti voidaan tarkistaa palauttamalla se puhujalle, eli tiivistämällä kuultu asia lyhyesti. Tämä myös auttaa toista jäsentämään omiakin ajatuksiaan, kun toinen tiivistää kaiken kerrotun muutamaan punaiseen lankaan. "Eli vaikka yritit parhaasi ja teit henkilön X pyytämän asian Y sekä selitit tämän rauhassa henkilölle X, tilanne ei helpottanut lainkaan ja nyt te molemmat olette entistä hämmentyneempiä."


5. Kysy ymmärsitkö oikein ja pyydä tarkennuksia. Puhuja voi tällöin vahvistaa, kiistää tai viedä tulkintaa tarkoittamaansa suuntaan. "Ymmärsinkö oikein, että..."Kysyessäsi lisätietoja käytä paljon avoimia kysymyksiä: mitä, miten, miksi? Näihin m-alkuisiin kysymyksiin toinen saa oikeasti itse miettiä vastauksen, vs. jos kysyt esim. "johtuuko tämä siis tästä asiasta X vai asiasta Y?" Tässä jälkimmäisessä kysymystyylissä annat toiselle kaksi sinun määrittelemää vaihtoehtoa, joista hänen on valittava. Tälläinen johdattelu voi viedä keskustelua vahingossa väärään suuntaan. Kuuntelijan tulee aina kannustaa toista kertomaan asiat nimeomaan niin kuten tämä ne itse kokee.


6. Sanoita aina myös huomaamiasi tunnetiloja ja sinulle välittyneitä tuntemuksia, toiveita tai tarpeita. Tämä voi helpottaa toisen oloa paljon. Muistaa aina tulkita minä-lähtöisesti, eli "Minusta vaikuttaa siltä että..." / Mä huomaan, että olet tosi..."




Kaikki vuorovaikutustilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja monisävyisiä, eikä niitä tietenkään käytännössä voi suorittaa ohjevihkosen kanssa. Näitä kohtia treenaamalla siinä voi kuitenkin kehittyä todella paljon, ja pian ne alkavat tulla enemmän itsestään. Näin me psykologitkin harjoitellaan paljon opintojemme aikana!


Ota tästä siispä vinkit kehittyäksesi vuorovaikuttajana ja aktiivisena kuuntelijana sekä jaa näitä ystävillekin eteenpäin Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi!! 🌍💚


Huom. Jos olet sellaisessa roolissa joko työ- tai vapaa-ajalla, jossa hyvät vuorovaikutustaidot tulevat enemmän kuin tarpeeseen, voit varata sivuiltamme ilmaisen konsultaatioajan, niin mietitään yhdessä miten psykologin sparraus vuorovaikutustaitojen teemasta voisi auttaa sinua loistamaan roolissasi!